"ehkä joskus et tunne itseäsi olet vieras omassa ruumiissa ahdistus kalvaa sisälläsi ja painajaiset unissa pidä silloin kynsin hampain kiinni todellisuudesta vaikka vaikeaa se on ain"

Vittu mikä yö. Olin nukahtamassa just vähän ennen kahtatoista, sit havahduin just ku olin nukahtamaisillani, sit ku oli tosi väsyny olo niin sain paniikkikohtauksen. Oli koko ajan tosi epätodellinen olo ja horjuin keittiöön ja pyydin rauhottavaa, sit lähin viel tupakalle, sit tulin takas huoneeseen ja sain joskus vähä ennen yhtä nukuttua.. Oli taas niin karmee olo. En inhoo mitään niin paljo ku noit paniikkikohtauksia! Koko ajan vaa aattelin et mie kuolen nyt tai pyörryn tai sekoon :S
Ja tänää pikkusiskon luokse käymää <3 Itkin eilen melkei silmät päästäni.. Mut joo, nyt jatkan lasityön tekoa..

en halua, en tahdo. :C

On niin epätodellinen olo.. Pikkusisko muuttaa tänää.. En tiedä miten mie selviän täst eteenpäin. En ymmärrä, et se ei oo enää illalla täällä, eikä huomenna , eikä viikonloppuna.. Eikä ens viikolla. On niin tyhjä olo.

"Älä piittaa kyyneleistä
ole kuin et huomaiskaan
en vain vielä pysty meistä
ihan täysin luopumaan
sinä pysyt mielessäni
vaikka nyt sä lähdet pois
ehkä joskus kaikki toisin olla vois"

btw . en oo satuttanu itteeni pariin päivään, vaikka just nyt mieli tekis!

.

Kävin tänään kaupungilla pikku "siskon" kanssa <3 Ihana oli kierrellä kauppoja, ja pystyin käymään ulkona syömässä ilman , että ahdisti tippaakaan. Ainut ihminen kenen seuras mun on helppo syödä! Ei tuu semmone pakokauhu et pakko päästä pois. :) Sit ainut mis ahisti oli linkkupysäkki ja sit linjas jonku verran, mut selvisin!
Mut sit ilta.. Äh, ahistukset, en tiijä mistä, ahdistaa vaan ja sit tartuin taas veitseen.. Meinaan jäädä taas koukkuun. Pitäis keksiä jtn ton viiltelyn tilalle.. On vaa paska olo ja ilta ja nukkumaan meno ahdistaa, niin ku aina..