"kulta pieni mä tahtoisin ottaa sinut taas syliin ja puhaltaa pahan pois että kaikki taas hyvin ois"

Pari päivää on menny ihan hyvin.. Mitä nyt viikonloppuna luulin et käärme oli karannu, ja etin koko kämpän ylösalasi, ja neiti löyty terraariosta kiven sisästä, jonne en uskonu sen pääsevän.. Etin vaa hysteerisesti, jos oisin istunu paikoilleni oisin varmaa revenny itkee, enkä ois pystyny tekee mitään.. Mut kaikki hyvin siltä osin..
Mut sit muuten olo.. Pari päivää siis on menny ok, eilen ahisti jonku verran.. Ja tänää vähä enemmän.. Kaikki paska pyörii pienessä mielessä.. Sit "kaveri" jonka kaa oltiin pienenä tosi paljo, semmonen ihminen kelle voi puhua ihan mistä vain, pisti koko päivän viestii et ois halunnu nähä, mut mulla on semmonen olo, et haluunko mä, se on tehny niin paskoja juttuja mun kaverille, monen vuoden ajan.. Ja on se mullekki ollu paskapää.. Mut en mä osaa olla sille vihane, mut silti mulla on semmone olo, etten haluu nähä.. Mut sit , se on tosi maas ite, ja sit mä koen syyllisyyttä, etten nää sitä.. Ja nytki ku juteltii nii tää muistutti, et oon kaikista tärkein sille, ja kiitteli ku oon olemas.. Mut silti.. Mul on nii vitun paska olo, et toine on romuna ja mä oon sille tärkee, ja mä en haluu nähä..  Ja minä tärkein?

Ahdistaaaaa, ja itkettää.. en haluu itkee..  KAMALA IKÄVÄ!

Nyt oon kohta kaks viikkoo ollu tääl uudes paikas, ja tein sen päätöksen , että muutan. Eli pääsiäisee asti on aikaa roudata kaikki kamppeet entisestä paikasta tänne. Toisaalta harmittaa, mul oli tosi hyviä ja myös niit tosi huonoi hetkii edellisessä paikas, ja voin sanoa, että jää iso ikävä. Mutta fakta on kuitenki se , et se paikka on alle 18 vuotiaille ja täytin just 18, eli en ois voinu siel hirveen pitkää enää olla, ja tää paikka tuntuu hyvältä, niin miksi en tarttuisi tilaisuuteen.. Nyt kun saan vielä käärmeet tänne, niin kaikki on hyvin!
Täällä olo on menny suht hyvin, ahdistuksia on ollu , mut varsinaisia paniikkeja ei oikeestaan *kop kop kop* enkä oo siis syöny yhtään rauhottavaa! Josta oon kyl aika ylpeä. Tiedän sen, että tulen niitä vielä tartteemaan, mutta oo ilonen et oon pystyny olee ilman.Vähän haikea olo joo kieltämättä..