Ahdistaa taas niin vitusti! Eilinen ilta meni panikoides/ yrittäen välttää paniikkia ja olo oli karmee. Nyt koko vitun päivän on ahdistanu ja ilta pelottaa ihan helvetisti.. Eilen tääl oli aikuine yötä, tilanne ei päässy leviimää käsii, mut entä ens yö.. :C Ens viikol lääkäri, pelottaaaaaaa.. Verikokeitte tulokset on tullu sille, ja sit pitäis yrittää kuntoutusrahasta puhuu jos sitä sais.. Sais maksettuu vuokrasakki..
Koko illan on itkettäny, mut ne kyyneleet ei tule.. Ne jumii taas tonne ja ne patoutuu mun sisälle.. Kuuntelen Jesse Kaikurannan laului, ai että, menee kylmät väreet aina.. Ja kyyneleet yrittää puskee, mut ne ei vaa tuu. Varmaan sit taas paniikin sekainen itku kun aikuinen on lähös illalla.. En haluu ees miettii.
Tuntuu vaa ku paha olo velloo mun sisällä, vaikken ees suoranaisesti tiedä mikä on.. On vaa niin helvetin paha olla. Niin helvetin yksinäinen olo. Olo, et tuntuu tosi epätoivoselta.. Tekis mieli tehä vaikka mitä, mut en edelleenkään halua, koska mie oon päättäny , etten enää tee mitään.. Tai siis oon päättäny etten leiki veitsien kaa. Taisin mie jo kynsiä ihooni, mut en koe sitä yhtä pahana asiana kun viiltelyä..
Eilen oli ihan kauhee ku tuli hirvee pakokauhu ja piti päästä ulos, ja nuo helvetin rappuset! Ois tehny mieli rueta itkee, ja jättää menemättä ulos, mutku pääs jyskyttää vaa ajatus et pakko päästä.
Tänää laittelin kaikkii mun tavaroita, siel tuli esiin kaikkii päiväkirjoi, papereita, kaikkee hyviä (ja myös niit ei-niin-hyviä) muistoja mieleen..
Haluisin uskoo, ja luottaa itteeni , et kyl mie pystyn, mutkun en osaa..
I.k.ä.v.ä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti